Vapaalla Vaskijärven luonnonpuistossa

20.-21.4.2019 lähdimme ystävä porukalla retkeilemään. Kohteenamme oli Vaskijärven luonnonpuisto ja Kuhankuonon retkeilyreitistö. Yöpymispaikaksi olimme varanneet Eskolan Erämökeiltä mökin, jossa oli sopivasti tilaa meidän neljän hengen yöpymiseen. Mökki oli sähkötön mutta se ei meitä retkeilijöitä haitannut. Saunalta löytyi kätevä ladattava suihku, jota testasin ja pitkät hiukset sain hyvin sen avulla pestyä ja huuhdeltua.

Eskolan Erämökeiltä oli vain 150 metriä retkeilyreitistölle ja 25 metriä luonnonpuistoon.
eskolaneramokit.fi

Pöytyän luontokapinetin läheisyyteen on tehty geologiasta kertova aikapolku, joka esittelee Lounais-Suomen maiseman kehitysvaiheita.

Ylönen näkötorni 

Valitettavasti emme päässeet tutustumaan  luontokapinetin sisälle koska luontokapinetti on auki kesäisin tai vain tilauksesta muina aikoina. Pitää käydä toisella kertaa luontokapinetissa.
luontokapinetti@poytya.fi

Yläneellä,  Kuhankuonon retkeilyreitistöllä keskellä metsää sijaitsee eriskummallinen kalliomuodostelma, suuren siirtolohkare en alle muodostunut Takalevon kirkko. 

Takalevon kirkko on noin 5-6 metriä korkea, sisältä ontto siirtolohkare. Kaatuneen lohkareen alle on muodostunut kolmesta reunasta auki oleva luola. Luolan sisään mahtuu samanaikaisesti useita ihmisiä.

Vaskijärven luonnonpuisto sijaitsee Etelä-Suomen tasaisella vedenjakaja seudulla. Pääosin puisto on suora, mutta löytyy luonnonpuistosta muutama rämerantainen järvi. 

Vaskijärven luonnonpuisto on merkittävin keidas- eli kohosouta suojeleva alue lounaisessa Suomessa. 

Vanhojen metsien ansioista alueen hyönteislajisto on runsas. 

Vaskijärven luonnonpuisto on yksi suurimmista erämaisena säilyneistä alueista Lounais-Suomessa, jossa saatat kuulla kurkien huutoa ja kuulla sudenkorennon liitelystä tulevaa ääntä. 

Mikäli haet monimuotoista suoluontoa, niin suosittelen lähtemään alueelle. 

Vaikka opiskelen luontoalaa, niin on se yhtä rentouttavaa vapaalla myös retkeillä. Pääsee monesti toteamaan opittuja asioita ja näkee luonnossa  koulussa opittuja kasveja sekä eläin lajeja. 

Toivottavasti olen edes vähän saanut teitä lukijoita kiinnostumaan maamme monimuotoisesta luonnosta ja retkeilyalueista 🤔

Rantojen talkootapahtumia

OHJAUS JA NEUVONTA

Aineen suorittamisen ohjeet: 

• Osallistuminen opetukseen
• Oppimispäiväkirjaa

Ohjaukset x 2

Omat ohjaamiset suoritin SATAKOLKYT Askel Askeleelta rannan siivoustalkoissa.

Lapinlahti 4.5.2019

Olimme suunnitelleet tapahtumaan tehtäväradan koko perheelle sopivaksi. Tehtäväradassa oli pulmatehtäviä Itämereen liittyen. Lapinlahden tapahtuman ideointi palaveriin osallistuin aktiivisesti. Itse heitin suunnittelupalaverissä kaksi ideaa, joita yhdessä kehittelimme.  Ne olivat rantaloma onnenpyörä ja pyykkinaru ,johon sai ripustaa oman lupauksensa puhtaamman Itämeren puolesta. Kummatkin ideat jäivät jatkossakin SATAKOLKYT tapahtumissa käyttöön 👍

Tehtäväradalla oli lisäksi mahdollisuus testata öljyntorjunta- ja roskapihtitaitoja. 

Apulaispormestari Anni Sinnemäki osallistui tapahtumaan avaamalla tilaisuuden, siivosi muun talkooporukan kanssa ja kävi hän kirjoittamassa oman lupauksensa "pyykkinarullemme". 

Tapahtumassa oli eri toimijoiden pisteitä, joista löytyi asiaa kierrätyksestä ja vesien suojelusta.

Verkatehtaanpuisto 26.5.2019 

Tapahtumassa meillä oli oma piste, jossa meitä oli neljä henkilöä neuvomassa ja opastamassa jätteiden lajittelua ja kierrätystä sekä kerroimme miten tunnistaa kemikaaleista, sisältääkö ne muovia vai ei? Olin kirjoittanut listan yleisimmistä nimistä, joita esiintyy kemikaaleissa ja, jotka ilmaisevat että tuotteessa on muovia. Tutkiessani asiaa huomasin, että kuinka paljon ympäristössämme on kemikaaleja, joiden olemassaoloa emme edes ole tienneet ja, miten vähän niistä tiedämme. Mainitakseni muutamia asioita, jotka tutkiessani asiaa löysin:

• Terveyssiteiden  yhteydessä ei tarvitse mainita, millaisia liimoja tai muita kemikaaleja on valmistuksessa käytetty. 
• Muovin pehmintiminä käytetyt ftalaatit on yhdistetty hormonitoiminnan häiriintymisen sekä lisääntymisterveyteen. Emme tiedä varmuudella, kenelle ja millaisia vaikutuksia kemikaalialtistuksellamme loppujen lopuksi on?
• Synteettisessä kosmetiikassa käytetään paljon muoveja. 
• Jokainen meistä altistuu sadoille tai tuhansille haitallisille kemikaaleille mutta määrään voi itse vaikuttaa, omilla valinnoillaan. Valitse luonnontuotteita ja vältä turhaa ylihygieenisyyttä. Kodin siivoamisen pesuaineissa ei tarvita ns.lianräjäyttäjiä ja tuotteet toimivat yhtä hyvin hajusteettomina. 

Jokainen voi itse miettiä, mikä on se ekologisiin ja järkevin vaihtoehto mutta on hyvä muistaa, ettei kaikkea voi ostaa muovittomana, eikä kaikkia tuotteita ja tavaroita saa ekologisena vaihtoehtona, ei nyt eikä tulevaisuudessa. Kaiken kemikaalipaljouden keskellä tulee tilanteita, milloin on näistä ekologisista periaatteista joustettava mutta pikku hiljaa asioita tutkimalla ja miettimällä osaamme tehdä aina viisaampia päätöksiä kohti kemikaalivapaampaa elämää. 

Löytyi tapahtuman muista pisteistä meidän ideoimia aiheita (pyykkinaru vesien suojelun lupauksille ja rantaloma onnenpyörä).

Kiitoksena kaikki, jotka ovat SATAKOLKYT-hankkeen toimintaan kevään ja kesän aikana osallistuneet antaen oman panoksensa ovat saaneet kutsun kiitosiltaan, jossa on tarkoitus viettää  rennoissam Itämeriystävällistä grillailu ja luontorentoutumisiltaa. Lisäksi olemme tervetulleita rantaleffailtaan Herttoniemen uimarannalle elokuussa. 

Oli ilo toimia mukana näissä talkootapahtumissa, hyvän asian puolesta.

💛 Erityiskiitokset tapahtuman hankekoordinaattori, Eeva Puustjärvelle sekä kaikille mukana olleille 💚

 Siivositpa rantaa yksin, kaverin kanssa tai jonkin yhteisön porukalla, liityt osaksi helsinkiläisten yhteistä Itämeren suojelijoiden ketjua. Jaa oma ketju kuvasi Suomessa #satakolkyt.
Vielä ehdit mukaan rantojen siivoustalkoisiin http://www.satakolkyt.fi 

Asiakaspalvelua ja ympäristökasvatusta Vko 16-20

Taas oli edessä uusi KOS-jakso opinnoissa. Sen suorituspaikaksi olin valinnut LHLY ry / Forssan luontomuseon. Näytön suorittamistapana oli jatkuva näyttö, jonka tueksi pidin oppimispäiväkirjaa. Seuraavassa on otteita oppimispäiväkirjastani ja mietteitä sekä ajatuksia mitä tuo jakso minulle toi ja opetti. 

LOUNAIS-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS JA LUONNONMUSEO

Historiaa

Yhdistyksen ja museon historia kietoutuvat tiiviisti yhteen Torild Brandenin kanssa. Ilman yhdistyksen taustavoimina toimineita henkilöitä ei olisi yhdistystä tai museotoimintaa. Torild Brandenin (1.8.1904-1.5.1992) merkitys Lounais-Hämeen luonnolle on kiistaton. Hänen tutkimuksensa lisäsivät luonnontuntemusta ja lajien seurantaa alueella. Hän edisti huomattavasti luonnonsuojelun kehittymistä yksityismailla Suomessa. Branden oli klassisen luonnonsuojelun kannattaja, joka ei innostunut uusista virtauksista tai kompromisseista, sillä hänen mukaansa ne johtivat aina luonnon tappioon. "Luonto ei siedä peukalointia eikä hyödyntämistä. Jos toimii luontoa vastaan, se iskee takaisin".

• Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry:n ensiaskeleet otettiin jo vuonna 1951.
• Yhdistys itsenäistyi vuonna 1956 professori Torild Brandenin johdolla Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistykseksi. Siihen aikaan yhdistys oli ensimmäinen maamme paikallinen luonnonsuojeluyhdistys. 
• Vuonna 1968 suuret määrät ahkeran tutkimustyön tuloksena saaduista aineistoista päätettiin avata yleisölle. Forssan luonnonhistoriallinen museo oli syntynyt. 
• Luonnonsuojeluyhdistyksen työ vaikutti siihen, että tänä päivänäkin Lounais-Hämeen alue erottuu muusta maasta tiheän ja hyvin hoidetun suojelu verkostonsa ansiosta. 
• Nykyisin yhdistyksen toiminta kattaa koko Lounais-Hämeen alueen. 
• Yhdistyksen kulmakivet: luonnonsuojelu, tutkimus ja ympäristökasvatus ja- valistus. 

Yhdistyksen toimintaa: Luonnonmuseon ylläpito, yhdistyksen vuosijulkaisu "Lounais-Hämeen luonto", järjestää erilaisia retkiä ja talkoita. Yhdistykseen voi liittyä kuka tahansa.

Mitä tein museossa

Aluksi perehdyin luontomuseon toimintaan ja käytännön asioihin esimerkiksi ovien avaus, valojen päälle laitto, museossa olevien tablettien päälle laitto ja museon toimintapoihin. 

• Kassa toiminnot, käteiskassa ja i zettle
• Museokortti ja museokauppa
• Koulutussopimuksen läpikäyntiä työpaikkaohjaajan kanssa
• Henkilöstöön tutustumista
• Museon aineistoihin ja eläimiin tutustumista
• Museon Suojassa näyttelyyn tutustumista

Museon dioraamojen (kolmiulotteinen maisemamalli tai asetelma, joka esittää historiallista tapahtumaa tai tilannetta luonnossa elävöittäen ja havainnollistaen asioita) läpikäymistä. Sen jälkeen oli vuorossa tulevia ohjauksiani varten suunnitella ohjauksille runko. Ohjausten rungon tein Suojassa näyttelyn aiheita läpikäyden.

• Kerroin historiaa Hämeen sudesta
• Mitä luonto on? Mitä koette metsäksi?
• Kerroin Lounais-Hämeen luontokohteista 
• Mitä on uhanalaisuus? Miksi ja mihin tarvitaan luontoa? Kerroin punaisesta kirjasta tietoa
• Ihminen ja ympäristö, Mitä ympäristössä tapahtuu tuotteiden valmistuksessa?
• Suojelutyö, mitä tavallinen ihminen voi tehdä suojellakseen luontoa? Lintujen ja perhosten laskeminen, rengastus
• Kestävä elämä, kerroin kulutus vaikutuksista
• Luontosuhde, kysyin mikä on oma suhteenne luontoon? Kerroin luonnon hyvinvointivaikutuksista, miksi kannattaa mennä luontoon, roskaton retkeily ja jokamiehen oikeudet 

Yhdistyksen ja museon historiaa

Yhden päivän vietin Railon kartanon talkoissa. Aluksi kiertelimme kartanoa sisältä ja kuulin kartanon historiaa. Vuonna 1942 Torild Branden peri viidesosan Urjalan Nuutajärven kartanosta. Tila oli nk. Railon ulkotila kooltaan 1250 hehtaaria, ja siellä sijaitsi 75 hehtaarin suuruinen Kivijärvi. Ensimmäinen Brandenin käytännön luonnonsuojelualue, jossa hän harjoitti toimiaan oli Kivijärven tila. Myöhemmin valmistui päärakennus ja navetta, talli ja väen asumuksia. Rakennukset rakennettiin metsän myynnistä saaduilla tuloilla. 

Torild Branden oli uranuurtajana muös ns. ekoviljelyn ja riistanhoidon alalla. Maanviljelyksen ohella kartanossa harjoitettiin mehiläis- ja puutarhanhoitoa. 

Raikossa oli kaadettu huomattavasti puita piha-alueelta, joita me raivasimme kasoihin sekä siistimme rannassa olevan rakennuksen sisältä roskalavalle tavaroita, jotka luokittelimme ei tarpeelliseksi. Järven rannasta ja vesirajajsta siivosimme tynnyreitä pois, miksi joku aikoinaan oli ne sinne heittänyt?? Tähän erittäin ärsyttävän luonnon turmelemiseen törmään, mitä erikoisemmissa paikoissa. Se, hämmästyttää ja kummastuttaa "pientä" opiskelijaa sekä raivostuttaa! 

Tulevien leiriläisten asuntoa siivosimme yläkerrasta turhasta roinasta sekä osan päivästä pääsin repimään pinkopahvia pois upeiden hirsiseinien päältä. Paljon näin vanhaa esineistöä, joista osalle keksin nimen ja käyttötarkoituksen mutta osa jäi epäselväksi mihin on esinettä käytetty.

Vilma Lehtovaara,  työpaikkaohjaajani 

Museon takahuoneessa tapahtuu esillä olevien lintujen puhdistustoimenpiteitä 

Pääsin näkemään päivän Eerikkilän urheilu- ja luontokeskuksen eräoppaiden opiskelua. Eräoppaat tulivat suorittamaan lintutenttiä. Lintutentti koostui lintujen tunnistus osiosta, johon oli kerätty täytettyjä lintuja museon kokoelmista ja ääninäyte osio. Oli kiva vaihtaa kuulumisia eräopaiden kanssa ja tutustua näin heidän opintoihinsa.

Tässä oli vain pieni osio siitä kaikesta, mitä työssä oppimisen viikkoihin sisältyi. Kaiken kaikkiaan sain taas sitä, mitä olin lähtenyt hakemaan eli kokemusta aidoissa tilanteissa erilaisten asiakasryhmien ohjaamisesta ja kohtaamisesta. Sain varmuutta omaan toimintaani ja positiivista sekä rakentavaa palautetta, miten eri ohjaustilanteissa on hyvä toimia. Viikkojen aikana  kehitin omaa ohjaamistani mutta aina lähdin suunnittelemaan ohjauksen asiakasryhmän mukaan. Ryhmiä oli esikoululaisia, koululaisia ja aikuisia maahanmuuttotaustaisia joten monipuolisesti sain harjoitusta. Itse suunnittelin itsenäisesti heidän ohjaukset, aina työpaikkaohjaajalle ensiksi esitin suunnitelmani. Luontomuseon asiakasmäärä ajankohtana oli pienellä paikkakunnalla pieni mutta pääsin hyvin näkemään luontomuseon toiminnat ja tutustuin alan eri toimijoihin.  

Käytiin vierailulla viereisessä Forssan museossa. Forssan museon perusnäyttely kertoo Forssan tehdas paikkakunnan tarinan ja seudun ihmisten vaiheista ennen ja nyt. Näyttely sijaitsee vuonna 1849 rakennetussa puuvillamakasiinissa. 

Yksi asiakasryhmäni, joille minulla oli ohjausta koostui maahanmuuttotaustaisista henkilöistä. Heille suunnittelin kuvakortit, joiden avulla kerroin jokamiehen oikeuksista. Heidän ryhmän vetäjältään sain heti positiivista palautetta "teitkö ihan heitä varten nämä kuvakortit, saako näitä käyttöön uudelleen". Kerroin, että kortit jäävät luontomuseoon, josta niitä voi tiedustella. Oli hyvä havaita, että kuinka pienillä asioilla ja helpolla tavalla pystyy asioita havainnollistamaan vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään ja samalla maahanmuuttajat saavat oppia tavoistamme ja kielestämme.

Kirjoja, joita luin harjoittelun tueksi sekä opiskellakseni tulevaa lintutenttiämme varten. 

Kiitos mikäli luit ja kuljit työharjoitteluni matkassa mukana 😃😍 Nyt olen kesälomalla joten on enemmän aikaa paneutua blogiin. Paljon on kirjoitettava keväästä mutta samalla tulee kerrattua asioita ja itsekin pääsen muistelemaan mitä kaikkea ollaan tehty ja nähty. Lisäksi seuraamalla blogiani saat hyödyllistä tietoa eri retkikohteista koska vapaa-ajastani aika ison osan retkeilen eri kohteissa.

Aurinkoista kesää toivottelen kesälaitumilta 🤗

Kuinka paljon on eri lintulajeja? Vko 12-15

Hei, taas on aikaa viime kirjoittelusta. En ole vieläkään oppinut kirjoittamaan reaaliaikaisesti tätä blogia saatikka edes parin viikon jaksoissa. Nyt vaan on ollut paljon uutta opittavaa lintumaailmasta. Toisaalta jälkeenpäin on hyvä kerrata omaa muistia, että muistaako mitä kaikkea on oppinut ja nähnyt sekä kokenut. Aina sentään menneistä viikoista on jotakin muistikuvia 😀 Päätin, että kirjoitan itselleni sopivissa jaksoissa koska opinnot ja oma jaksaminen ovat ne pääasiat ja prioriteetti numerot 1, muut asiat tulevat omalla ajallaan.

Viikot ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia.

Vko 12 lähdimme luokan kanssa tuttuun Seikkailutaloon, jossa opiskelimme linnuista teoriaa pienryhmissä. Pelasimme lintuaiheista muistipeliä kerraten pelikorteissa olevia lintuja ja kuunneltiin lintujen ääniä sekä pelattiin korttipeliä, jossa arvuuteltiin lintujen nimiä kertoen niistä muuta mutta ei nimeä. Kivaa ja opettavaista yksinkertaisilla harjoituksilla. Lintujen maailmaan tutustuessa on huomannut, että kuinka paljon erilaisia lintulajeja maastamme löytyykään ja upean värikkäitä. Teimme luokan kanssa kahdessa osassa taas lintu retken Kalkvikinniemelle. Oli pitkästä aikaa kiva päästä tuttuihin lempimaisemiin ihastelemaan kevään heräämistä.

Useamman kerran on ollut ilo päästä tutustumaan Tringa ry:n lintuoppaaseen, Aapo Salmelaan. Hän havaitsee  linnun jo kaukaa paljaalla silmällä kertoen lintulajin kun itse hädin tuskin kiikareilla silloin, tällöin osaa sanoa mikä lintu oli kyseessä. 

Kaukoputkella katselua on päässyt jokaisella linturetkellä toteuttamaan. Kertaus on opintojen äiti tässäkin asiassa.

Vko 13 Luokkamme sai vieraita esitelmöitsijöiden aiheina ohjaus ja neuvonta ja ympäristökasvatus. Erki Kivi yrityksestä Fri-tec kertoi meille yrityksensä näkökulmasta viherurakoinnista ja puutarhasuunnittelusta. Toinen esitelmöitsijä oli WWF:n ympäristökasvattaja Essi Aarnio-Linnavuori.

Saimme opastusta linnunpönttöjen rakentamiseen luontovalvoja ja lintumies Eero Haapaselta. Hän on lintumies, joka osaa monipuolisesti muitakin eläimiä tunnistaa. Lintuhavaintojensa lisäksi Haapanen kirjoittaa havaintoja monista muistakin eläimistä, joita luonnonsuojelualueilla havaitsee mm. sammakoita, vesiliskoja, saukkoja, näätiä, kettuja mäyriä ja metsäkauriita. Pääsin tekemään alusta loppuun elämäni ensimmäisen linnunpöntön 👍

Tässä hyvä esimerkki että osaa se nuoriso myös pönttöjä rakentaa, Iiro 👍

Siinä se nyt on elämäni ensimmäinen linnunpönttö. Yksi lisäys pitää vielä tehdä pönttöön ennen pöntön vientiä metsään. Tein pöntön pikkulintuja ajatellen joten reikä on pieni kooltaan mutta linnun lentoaukkoon pitää asentaa suojapelti. Suojapelti estää tikkojen ja oravien pääsyn pönttöön. Sen voi leikata alumiinipellistä sopivan kokoisen.

Asioita, joita pitää muistaa pönttöä tehdessä:

*sisäpinnan tulee olla karhea (poikaset pääsevät ulos pöntöstä)

 *etuseinän tulee olla yhteinänen (ei jää linnun koipi väleihin kiinni)

*pönttö ei saa olla liian syvä (sieltä on huono tulla ulos) 

*pönttö ei saa olla liian matala (eivät pedot ja muut isommat linnut pääse noukkimaan munia tai poikasia  pois)

*pönttö ei saa olla liian tiivis (ettei tule liian kuuma)

*pöntön ulkonäöllä ei ole linnuille mitään väliä kunhan se muutoin toimii!

Pääsimme taas linturetkelle ihanaan sammalpeitteisien puiden verhoamaan vanhaan metsään 💚

Kilpikaarnainen ikihonka Kivinokassa. Mänty on kasvanut yli 260 vuotta selviytyen kaikista Helsinkiä kohdanneista mullistuksista. Metsä sen ympärillä on uudistunut monta kertaa. Toivottavasti mänty saa jatkaa elämistään vielä satoja, tulevia vuosia. Näin se tarjoaa elämän mahdollisuuksia eri hyönteisille, linnuille ja sienille.

Kelo, kuolleenakin elävä. Pystyyn kuollut mänty tarjoaa hyvät elinolosuhteet kovakuoriaisille. Keloon on tehnyt kovakuoriaiset käytäviä ja saattaa olla että yksi kaivelijoista, on jalokuoriaisen toukka, joka elää vuosikausia kelopuussa ja kuoriutuu aikuisena kimaltavana ulos.

Mikäli et ole koskaan alueella käynyt, niin suosittelen- saatat hurmaantua vanhan metsän ihanaan monimuotoisuuteen.

Viikon 14 aluksi kävin juhlistamassa Koijärvi-liikkeen 40-vuotispäivää Koijärvi talolla. Päivän aikana oli vihreiden ohjelmaa, seminaari metsistä ja ilmastonmuutoksesta, puhujana metsäprofessori Veli Pohjonen,  metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF, kansanedustaja Satu Hassi sekä paikalle olivat muisteloimasn saapunut mm. luonto aktivisti Ville Komsi ja Osmo Soininvaara.

Osmo Soininvaara

Ville Komsi

Satu Hassi

Jouko Alhainen, Humppilasta. Alhainen on tarkkaillut järven linnustoa 1960-luvulta lähtien. Neljäkymmentä vuotta sitten Koijärvi oli Suomen kolmanneksi paras lintujärvi. Edelleen se on hyvä lintujärvi, mutta ei samanlainen kuin ennen sanoo Alhainen. Lajisto on muuttunut. Koko sukeltajat ovat telkkää lukuunottamatta poistuneet. Tilalle on tullut uusia lajeja.

Koijärvi-liike vauhditti Vihreän liikkeen syntyä ja Vihreä liitto perustettiin vuonna 1987. Nyt on kulunut 40-vuotta Koijärven tapahtumista, niin Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen ja määrä on jatkuvasti vain kasvanut. Luonto tarvitsee edelleen puolustajansa!

Päivän päätteeksi kävimme lintutornilla, jossa tornin rakentaja Jouko Alhainen kertoi alueen linnustosta ja joimme tornin juurella kahvit.

Tuonne pitää mennä retkelle ystävien kanssa. 

Opiskeluun tällä viikolla kuului seikkailukasvatukseen lähemmin tutustumista. Sitä meille oli avaamassa Elina Elme, Outward Bond Finland yrityksestä. Heidän yrityksensä "edistämme elämys pedagogiikan, seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen käyttöä Suomessa. Autamme turvallisesti henkistä kasvua edistäviä elämyksiä ja koulutamme alan menetelmien käyttöä. "

Outwars Bound Finland ry on Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen palvelujärjestö. Kansainvälinen Outward Bound- kattojärjestö on maailman vanhin ja laajimmin levinnyt kattojärjestö tarjoten toimintaa vuodesta 1941 lähtien, ja nykyään järjestöön kuuluu 80 koulua ja keskusta yli 30 maassa. 

Viikon yhtenä aiheena on ollut pohtia omaa luontosuhdetta.

Tein ajatuskartan siitä, miten itse koen ja opin seikkailukasvatuksen ja elämys pedagogiikan. Toiset pitävät ne erillään olevina mutta itse koen niiden menevän lomittain ja osin niitä ei voi edes erotella mutta tämä on oma mielipiteeni asiasta ja näin sen näen. Toisiakin vaihtoehtoja saattaa ja varmasti on.

Vko 15  Aloitimme viikon luokassamme taimikasvatuksella ja toivotaan että kylvöksistä kasvaisi hyvänlaatuisia taimia aikanaan ulos istutettavaksemme. Kylvökset tehtiin pienissä ryhmissä, jotka myös tekivät kylvölajikkeestaan muille oppilaille luokassa esitettävät esitelmät. 

Halukkaat tekivät Iitsenäisen tutustumisen Villa Elfiikkiin. Villa Elfvik sijaitsee Laajalahden rannalla. Sillä on vaiheikas historia, jota en tässä lähde enempää kertomaan. Vuodesta 1981 lähtien se on kuullunut valtiolle valtiolle. Espoon kaupunki osti sen 1985, jolloin huvilan purkamiselta vältyttiin. Se kunnostettiin alkuperäistä tyyliä kunnioittaen ympäristövalistuskeskukseksi. Villa Elvikin luontotalo avattiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6.1992. Edellisenä syksynä siellä oli jo alkanut luonto koulutoiminta.

Luontotalo oli entuudestaan itselleni tuttu jo parilta aiemmalta käynniltä muutaman vuoden takaa.

Suomenlahtea suojelemaan - näyttelyyn tutustuin. Näyttelystä voit napata vinkkejä mitä sinä voit tehdä yhteisen meremme hyvinvoinnin eteen.

Villa Elvikin lintotorni

Kertaus on opintojen äiti, kaukoputken käytössäkin.

Mitäköhän se Sohvi kiikareillaan katselee?

Tuolla heinien seassa lymyili myös piisami, joka ei mitä ilmeisemmin halunnut tulla kuvatuksi mutta näin läheltä en aiemmin ollut piisami nähnyt joten, olihan sekin jotain 😀 

Sitten olikin taas nähty aika monta lajia lintuja ja kotiin lähdön aika edessä. Oppaana meillä jälleen kerran oli Tringa ry:sta Aapo Salmela -  kaunis kiitos hänelle luokkamme puolesta.

Ihmisen muokkaama kaupunki ympäristö houkuttelee lokkeja, välillä melkein riesaksi asti. 

Tässä kävin itselleni mieleenpainuvimmat aiheet menneistä viikoista. Loppu yhteenvetona todettakoon että paljon olen eri lintuja nähnyt ja kuullut mutta mieleenpainuvimpana jäi lintu, jolla porkkana nokka ja oranssit jalat eli meriharakka. Vielä on matkaa lintulistan lintujen tunnistamiseen. Hitaasti hyvä tulee vai tuleeko? Kuvasta tunnistus jotenkin vielä osin toimii mutta lintujen äänten tunnistaminen livetilanteessa, on epätoivoisen kaottista. En kuitenkaan, vielä ole epätoivoon vaipumassa joten toivotaan, toivotaan 🎶🎵

On ollut ilo huomata monesti, että kuinka laaja on meidän opintojen tietomäärä ja millään ei pysty omaksumaan kaikkea tietoa, ainakaan itse tässä iässä mutta nyt, jo olen saanut laajalti teoriatietoa, jota koko ajan käytännössä sovellamme ja opimme lisää.