tiistai 23. heinäkuuta 2019

Kesälomalla retkeilyä ja omatoimista opiskelua Vko 22-24

Retkeilyä ja luontoilua ystävän kanssa

Aina ei tarvitse lähteä kauaksi ulkoilemaan joten kävelylle lähdimme Ypäjän seudulle.

Metsäkoivulan polku, Somero
Reitiltä löytyy kahden kalliojyrkänteen välisestä notkelmasta sammaloituneen ja kuivahkon Pontikkapuron varrelta tulipaikka.
Näissä maisemissa kelpasi pitää retken tauko.
Reitin varrelta löytyi köysiä ja askelia joita pitkin oli turvallista patikoida.

Nyt kun oltiin aloitettu lähialue retkeily, niin seuraavana oli vuorossa
Metsäkoivulan polku, Somero
 Valtatie 2: lta käännytään Hämeen härkätielle 2802, jota pitkin ajetaan ja kahdentoista kilometrin päästä käännytään oikealle Torro-Koivulantielle. Tätä tietä jatketaan noin 1,2 kilometriä, käännytään Levolantielle, jossa muutaman auton pysäköintipaikka.
Polun on rakentaneet yksityiset ihmiset Someron kaupungin maille. Polulla ei ole pelkoa eksymisestä koska sen verran hyvin se oli sinisin maalitäplin merkattu 👍 Ehkä jopa vähempikin merkkaus olisi riittänyt, liekö maali ollut tarjouksessa 😂
Reitti kulkee jyrkissä kalliomaisemissa joista on upeat ja jylhät maisemat. Mikäli kaipaat jylhiä maisemia sekä luonnon luonnon rauhaa niin, suosittelen. 

Auran Koskipirtti ja Museotalo
Aurajoen vesivoimaa on hyödynnetty keskiajalta lähtien viljan jauhatuksessa. Myllyn rauniot ovat edelleen Aurajokeen työntyvällä niemekkeellä. Myllyn raunioihin voi tutustua jokamiehenoikeudella. Paahteiselta kumpareelta löytyy ketokasveja mm. keltamatara, kumina, pukinjuuri, pukinparta, kissankello, niittynätkelmä, särmäkuisma, metsäkurjenpolvi, ranta-alpi.

Aurajokilaakson kansallismaisemassa kannattaa piipahtaa mikäli kiinnostaa talonpoikainen työympäristö. Museotalossa on näkyvillä kanslianeuvos Lauri Jäntin laaja kulttuurihistoriallinen esinekokoelma sekä 1900-luvun eri vuosikymmenien interiöörejä (sisustus näkymiä).
Me emme käynti kerrallamme päässeet näkemään Museotaloa muuta kuin ulkoapäin. Kannattaa etukäteen sopia ja tarkistaa, että talo on avoinna (koskipirtti@gmail.com tai Marjukka af Heurlin 040 572 9101).


Vartiosaari
10-14.6.2019

Vartiosaari on saari ja kaupunginosa numero 48 kaakkoisessa Helsingissä. Kesäisin saareen kuljetaan Suomen saaristokuljetuksen reityiliikenteellä. Lähdöt ovat Hakaniemessä, Vuosaaresta tai Reposalmesta. 
Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan yli puolet saaren pinta-aladta on arvokkaita luontokohteita (kasvillisuus, linnusto, geologia).
Koko saari on luokiteltu tärkeäksi lepakko kohteeksi. 
Yli 80% saaren metsistä on METSO (Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuus ohjelma) arvometsää.
Linnuntietä Senaatintorille on noin seitsemän kilometriä, kooltaan saari on runsaat 80 hehtaaria. Korkeat kalliot kohoavat 30 metriä merenpinnasta.
Kesälomalla lähdin viikoksi Vartiosaareen suorittamaan ympäristönhoidon näyttöä. Majoituspaikkana oli Aurinkoisen hymyn huvilat ry, joka on yleishyödyllinen voittoa tavoittelematon yhdistys. 


Viikon aikana oli tarkoitukseni suorittaa kestävällä tavalla toimiminen/ympäristö hoidon jakso.
Tutustumalla alueen luontoon selvitin samalla seuraavia asioita:
  1. Miten ihmisvaikutus näkyy?
  2. Miten aluetta hoidetaan?
  3. Seuraavien saasteiden  esiintymistä alueella (melu,torjunta-aineet, ravinteet, roskat, kemikaalit?
  4. Mitä kasveja ja eläimiä kohteesta löytyy?
  5. Mitä havaitut lajit kertovat kohteesta?
  6. Mihin maisematyyppiin/perinnemaisematyyppiin alue kuuluu, miksi?

1. Paikalla käy paljon yksittäisiä kävijöitä, ryhmiä, tapahtumia. Kesäisin toiminta on luonnollisesti aktiivista. Talvella on hiljaisempaa mutta järjestetään muutamia  pikkujouluja ja ulkotapahtumia. 

2. Aluetta hoidetaan vapaaehtoisvoimin ja talkoilla. 

3. Melua tulee saareen saapuvista veneistä ja ihmisryhmistä. Sekä koneista ja laitteista, joilla rakennuksia hoidetaan. Torjunta-aineita ei huvilan alueella käytetä vaan suositaan luonnonmukaista luonnonhoitoa. 
Sinilevää esiintyy toisinaan vesistössä. Saaressa ei ole järjestettyä jätehuoltoa, joten jokainen saareen tulija huolehtii omista roskistaan. Huvilalla oli jäteasioissa paljon parannettavaa, joihin yritin saada järjestystä. Kaikki roskat joudutaan kuljettamaan mantereelle ja siksi jätteiden lajittelu on ensiarvoisen tärkeää! Huvilalla oli käytössä Biolan kompostori, jonka toimintaperiaatteisiin tutustuin käytännössä sekä luin tietoa netistä. Vielä kun kompostori käyttöön kaikki huvilassa majailevat perehtyisivät niin, se helpottaisi ja vähentäisi mantereelle vietävän jätteen määrää. Likavesille on tehty imeytyskaivo, jonka tarkoituksena on saada jätevesi imeytymään maaperään, ettei se johdu suoraan pohjaveteen. Imeytyskaivo soveltuu pienille jätevesimäärille jolloin ei ole käytössä suihkua, kylpyammetta tai painevettä käyttävää sähköllä toimivaa laitetta esimerkiksi pyykinpesu- tai astianpesukonetta. Tällöin puhutaan harmaista jätevesistä. Tälläinen jätevesi on peräisin pesemisestä, siivoamisesta, keittiöstä tai muusta vastaavasta toiminnasta. Se ei sisällä vesikäymälän huuhtelu että eikä erottelevan käymälän virtsaa eikä kuiva- tai kompostikäymälän suotonestettä. 

4. Kohteesta löytyy monipuolisesti kasveja mm: 
  • kieltoja, lupiinia, juhannusruusuja, vuohenputkea
  • mäenlaskua, isomaksaruohoa, kanervaa, keto-orvokkia
  • nokkosta, voikukka, apilaa, ratamoa, poimulehteä
  • kotkansiipeä, vuorikaunokkia ja paljon muita kasveja
  • pihlajia, kuusia, pihasyreenejä
  • puuvartisista kasveista mainittakoon laiturin läheisyydessä oleva upea kultasade

Kohteessa omin silmin havaittuja eläimiä: oravat, räkättirastaat, silkkiuikut, varikset, sinisorsat, joutsenet, mustarastaat. Kaloista pääsin itse havannoimaan vedessä hauen ja ahvenia. 

5. Luonnon monimuotoisuudesta voi päätellä, että kohde ei ole paljoa altistunut päästöille. Kasveissa vieraslajit eivät kohteessa ole ottaneet ylivaltaa, niitä kyllä esiintyy alueella. 

6. Saarella on monipuolinen luontotyyppien ja topografian sekoitus (kosteus, kaltevuus). 
Vartiosaaressa on 1) merellinen kansallismaisema 2) eheänä säilynyt rakennusperintö kokonaisuus  3) erilaisten yleishyödyllisten toimijoiden kirjo.

Mrtsätyyppejä löytyy: lehdoista tuoreisiin kankaisiin ja jäkäläkarukkoihin, maaduntaluhtaa, laidunniittyä, soistumaa, jalopuupuistikkoa ja avokalliota. 

Perinnemaisematyypit: 
1) avoimet: kuivat niityt tai kedot, tuoreet niityt ja kosteat niityt

2) puustoiset: hakamaat eli laiduntamisen ja puuston raivauksen tuloksena syntyneitä enemmän tai vähemmän puustoisia alueita. Näille alueille parasta hoitoa on laidunnus. 
Metsälaitumet eli laidunnettuja metsäaloja, joilla vallitsee tavalliset metsäkasvit ja niittykasvit menestyvät lähinnä puuston aukko paikoissa. Näille sopii hoidoksi myös laidunnus. 
Nummet, esiintyy lähinnä saaristossa, puuttomia varpukankaita. Näiden hoitona ajoittainen pensaikon raivaus ja kuluttaminen sekä säännöllinen laidunnus.

Ominaispiirteitä:
KUIVAT NIITYT eli KEDOT
Tyypillistä kasvustoa ovat: 
matalat heinät ja ruohot esimerkiksi lampaan pata, nurmirölli, tuoksuimake, jäkki, jotka ovat heiniä. Ruohoista esimerkiksi ahosuolaheinä, siankärsämö, kissankäpälä, kissankello, mäkitervakko ja katajat. 

TUOREET NIITYT
Alue on kohtuullisesti vettä pidättävät maaperä, jolloin kasvillisuus voi olla rehevää. Heiniä; nurmilauha, niittynurmukka, nurmirölli, punaista. Kukkivia ruohoja; päivänkakkara, harakan kello, Peura kello, puna- ja metsäapila, niittynätkelmä, hiirenvirna, ahomansikka, ahomatara, poimulehdet. 

Vartiosaaressa kulkee luontopolku, joka alkaa Reposalmen rannasta ja päättyy metsäkirkolle. Polku on 2,5 kilometriä pitkä. Polku on tehty Sitran kokeiluhankkeena elämykselliseksi terveysluontopoluksi. Maisemallisesti reitti mukailee Vartiosaareen aiempaa luontopolkua, joka valittiin 2002 Suomen parhaimmaksi luontopolku. 
Terveysluontopolulta löytyy 14 kohdetta, joiden luota löytyy tietoiskuja kohteesta sekä luonnon hyvinvointivaikutuksista. Seuraavat tekstit ja kuvat ovat luontopolkua.


Löytyyhän keskeltä metsää hehkukupumoottori. Sata vuotta sitten hehkukupumoottori paikalla on maisema ollut erilainen. Mäen alla rinteessä on ollut kaksikerroksinen rakennus. Alimmaisena kerroksessa on olut viljavarasto ja toisessa ylemmässä kerroksessa puimakone.
Hehkukupumoottori jota sanotaan myös hehkukuulamoottoriksi oli paljon käytetty moottori purjelaivoissa, maataloudessa ja teollisuudessa 1800 luvun lopulla ja 1900 luvun alun vuosikymmeninä. Hehkukupumoottori on jäänyt muistomerkki tälle paikalle ja käyttänyt puimakonetta viimeisen kerran 1930 luvulla.


Hiidenkirnu syntyi, kun jääkauden jäätikössä olevaan pystysuuntainen halkeaman virtasi kohisten sulsmisvettä ja pohjalla sattui olemaan sopiva irtokivi, joka alkoi vimmattuna hiertää kalliota. Se toimi siis kuin porakone en terä, ja vähitellen mahtava kallio sai poskeensa kolon.


Lapsilla luonnossa liikkuminen vapaan leikin aikana kehittää fyysistä kuntoa tehokkaammin kuin muu liikunta. Tasapaino kehittyy epätasaisessa maastossa kulkiessa. 

Alla on jatulintarhasta kuva. Paikalliset veijarit kokosivat sen 1999 kunnioittaa Karen vanhaa saaristolaisperinnettä.  Labyrintti on universaali kuva arvoitukselle oikean tien etsimiselle ja sen löytämiselle.





Kotkansiipilehtoa
Suomen suurin saniainen on kotkansiipi. Kotkansiipilehtoa kertoo  luonnon yhteistyön voimasta. Kotkansiipiennkukoistuksessa on mukana tervaleppä. Muista puista poiketen se pudottaa lehtensä syksyisin vihreänä, täynnä ravinteita. Leppä tarjoaa juurimukuloissaan kodin Frankia-sienibakteerille. Pikkuotus pystyy sitomaan kasveille tärkeää typpeä suoraan ilmasta ja antaa sitä isäntäpuulle. Tälläinen molempia osapuolia hyödyntävä yhteistyö on luonnossa aika yleistä. 



Sunnanvikin puisto on nyt villiintynyt, mutta yhä elvyttävä  - vai mitä tuumasta?

On havaittu, että sairaalassa potilaat toipuvat nopeammin ja tarvitsevat vähemmän kipulääkkeitä, mikäli heillä on mahdollisuus katsella viherympäristöä ikkunasta. Sama on hyväksi meille kaikille. Jopa luontokuva katselun on havaittu tuottavan terveysvaikutuksia, joten sellaisia kannattaa pitää esillä. 


Vartiosaareen luontopululla pääset tutustumaan Suomen ainoaan tunnettuun rantaruttojuuren esiintymään. Harvinaisuus kukkii vapun tienoilla ja esittelee lopun kesää jättimäisiä lehtiään. Nimi viittaa kasvia käytetyn menneisyydessä rohtona niinkin hurjaan sairauteen kuin ruttoon. Aikoinaan kartanoiden, linnojen ja luostareiden puutarhoilla oli suuri merkitys lääkeyrttien viljelyssä ja levittämisessä. 
Tiesitkö, että nykyisinkin yli neljännes reseptilääkkeistä perustuu luonnon yhdisteisiin, ja määrä on kasvussa?

Maailman 
eniten käytettyihin lääkkeisiin kuuluva aspiriini kehitettiin salisyylihaposta, joka eristettiin 1839 mesiangervosta.

Luontopolku päättyy metsäkirkkoon (tonttukirkko), joka ei suoraan ole kenenkään omistuksessa eli siellä saa vapaasti järjestää tilaisuuksia, se on periaatteessa yksi Roihuvuoren kirkoista. Se on otettu käyttöön vuonna 2002. Alkujaan se oli Mellunmäen seurakunnan kirkko, jonka aktiivisen kuntalaisen aloitteesta kirkon rakentaminen lähti käy.ntiin. Metsäkirkkoa käytettiin enemmän silloin kun karmeliittaluostari toimi Vartiosaaressa.  Nykyisin siellä on lyhyt messu Vartiosaari-päivänä sekä saarelaisten oma aattohartaus jouluna. 

Viikon aikana oli myös Helsinki päivä, jolloin minä pääsin taas opettamaan  vuorovaikutusta ja monikulttuurista ohjausta. Päivä oli mielenkiintoinen ja haastava. Opetin avotulella lättyjen paistoa ja asiakaspalvelua maahanmuuttaja naisille. 

Tässä oli osa viikostani Vartiosaaressa ja tietoa sen luonnosta. Mikäli liikut lähistöllä, vietä hetki aikaa ja lähde tutustumaan alueeseen.

Saaren kalliolta löytyy kuvaava teos alueen luonnosta. Se on monimuotoinen mutta samalla hauras ja haavoittuva. Pidetään yhdessä siitä huolta ja viedään roskat pois mennessämme.

Hups, mielenkiintoisista asioista innostuu toisinaan kirjoittamaan pitkiäkin kirjoituksia mutta toivottavasti, et pitkästynyt ja sait uusia ideoita lähteä luontoon 😃
Kiitos 💚

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kesälomalla retkeilyä ja omatoimista opiskelua Vko 22-24

Retkeilyä ja luontoilua ystävän kanssa Aina ei tarvitse lähteä kauaksi ulkoilemaan joten kävelylle lähdimme Ypäjän seudulle. Met...