Viikot ovat olleet mielenkiintoisia ja antoisia.
Vko 12 lähdimme luokan kanssa tuttuun Seikkailutaloon, jossa opiskelimme linnuista teoriaa pienryhmissä. Pelasimme lintuaiheista muistipeliä kerraten pelikorteissa olevia lintuja ja kuunneltiin lintujen ääniä sekä pelattiin korttipeliä, jossa arvuuteltiin lintujen nimiä kertoen niistä muuta mutta ei nimeä. Kivaa ja opettavaista yksinkertaisilla harjoituksilla. Lintujen maailmaan tutustuessa on huomannut, että kuinka paljon erilaisia lintulajeja maastamme löytyykään ja upean värikkäitä. Teimme luokan kanssa kahdessa osassa taas lintu retken Kalkvikinniemelle. Oli pitkästä aikaa kiva päästä tuttuihin lempimaisemiin ihastelemaan kevään heräämistä.
Useamman kerran on ollut ilo päästä tutustumaan Tringa ry:n lintuoppaaseen, Aapo Salmelaan. Hän havaitsee linnun jo kaukaa paljaalla silmällä kertoen lintulajin kun itse hädin tuskin kiikareilla silloin, tällöin osaa sanoa mikä lintu oli kyseessä.
Kaukoputkella katselua on päässyt jokaisella linturetkellä toteuttamaan. Kertaus on opintojen äiti tässäkin asiassa.
Vko 13 Luokkamme sai vieraita esitelmöitsijöiden aiheina ohjaus ja neuvonta ja ympäristökasvatus. Erki Kivi yrityksestä Fri-tec kertoi meille yrityksensä näkökulmasta viherurakoinnista ja puutarhasuunnittelusta. Toinen esitelmöitsijä oli WWF:n ympäristökasvattaja Essi Aarnio-Linnavuori.
Saimme opastusta linnunpönttöjen rakentamiseen luontovalvoja ja lintumies Eero Haapaselta. Hän on lintumies, joka osaa monipuolisesti muitakin eläimiä tunnistaa. Lintuhavaintojensa lisäksi Haapanen kirjoittaa havaintoja monista muistakin eläimistä, joita luonnonsuojelualueilla havaitsee mm. sammakoita, vesiliskoja, saukkoja, näätiä, kettuja mäyriä ja metsäkauriita. Pääsin tekemään alusta loppuun elämäni ensimmäisen linnunpöntön 👍
Tässä hyvä esimerkki että osaa se nuoriso myös pönttöjä rakentaa, Iiro 👍
Siinä se nyt on elämäni ensimmäinen linnunpönttö. Yksi lisäys pitää vielä tehdä pönttöön ennen pöntön vientiä metsään. Tein pöntön pikkulintuja ajatellen joten reikä on pieni kooltaan mutta linnun lentoaukkoon pitää asentaa suojapelti. Suojapelti estää tikkojen ja oravien pääsyn pönttöön. Sen voi leikata alumiinipellistä sopivan kokoisen.
Asioita, joita pitää muistaa pönttöä tehdessä:
*sisäpinnan tulee olla karhea (poikaset pääsevät ulos pöntöstä)
*etuseinän tulee olla yhteinänen (ei jää linnun koipi väleihin kiinni)
*pönttö ei saa olla liian syvä (sieltä on huono tulla ulos)
*pönttö ei saa olla liian matala (eivät pedot ja muut isommat linnut pääse noukkimaan munia tai poikasia pois)
*pönttö ei saa olla liian tiivis (ettei tule liian kuuma)
*pöntön ulkonäöllä ei ole linnuille mitään väliä kunhan se muutoin toimii!
Pääsimme taas linturetkelle ihanaan sammalpeitteisien puiden verhoamaan vanhaan metsään 💚
Kilpikaarnainen ikihonka Kivinokassa. Mänty on kasvanut yli 260 vuotta selviytyen kaikista Helsinkiä kohdanneista mullistuksista. Metsä sen ympärillä on uudistunut monta kertaa. Toivottavasti mänty saa jatkaa elämistään vielä satoja, tulevia vuosia. Näin se tarjoaa elämän mahdollisuuksia eri hyönteisille, linnuille ja sienille.
Kelo, kuolleenakin elävä. Pystyyn kuollut mänty tarjoaa hyvät elinolosuhteet kovakuoriaisille. Keloon on tehnyt kovakuoriaiset käytäviä ja saattaa olla että yksi kaivelijoista, on jalokuoriaisen toukka, joka elää vuosikausia kelopuussa ja kuoriutuu aikuisena kimaltavana ulos.
Mikäli et ole koskaan alueella käynyt, niin suosittelen- saatat hurmaantua vanhan metsän ihanaan monimuotoisuuteen.
Viikon 14 aluksi kävin juhlistamassa Koijärvi-liikkeen 40-vuotispäivää Koijärvi talolla. Päivän aikana oli vihreiden ohjelmaa, seminaari metsistä ja ilmastonmuutoksesta, puhujana metsäprofessori Veli Pohjonen, metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF, kansanedustaja Satu Hassi sekä paikalle olivat muisteloimasn saapunut mm. luonto aktivisti Ville Komsi ja Osmo Soininvaara.
Osmo Soininvaara
Ville Komsi
Satu Hassi
Jouko Alhainen, Humppilasta. Alhainen on tarkkaillut järven linnustoa 1960-luvulta lähtien. Neljäkymmentä vuotta sitten Koijärvi oli Suomen kolmanneksi paras lintujärvi. Edelleen se on hyvä lintujärvi, mutta ei samanlainen kuin ennen sanoo Alhainen. Lajisto on muuttunut. Koko sukeltajat ovat telkkää lukuunottamatta poistuneet. Tilalle on tullut uusia lajeja.
Koijärvi-liike vauhditti Vihreän liikkeen syntyä ja Vihreä liitto perustettiin vuonna 1987. Nyt on kulunut 40-vuotta Koijärven tapahtumista, niin Suomessa joka yhdeksäs laji on uhanalainen ja määrä on jatkuvasti vain kasvanut. Luonto tarvitsee edelleen puolustajansa!
Päivän päätteeksi kävimme lintutornilla, jossa tornin rakentaja Jouko Alhainen kertoi alueen linnustosta ja joimme tornin juurella kahvit.
Tuonne pitää mennä retkelle ystävien kanssa.
Opiskeluun tällä viikolla kuului seikkailukasvatukseen lähemmin tutustumista. Sitä meille oli avaamassa Elina Elme, Outward Bond Finland yrityksestä. Heidän yrityksensä "edistämme elämys pedagogiikan, seikkailukasvatuksen ja kokemuksellisen oppimisen käyttöä Suomessa. Autamme turvallisesti henkistä kasvua edistäviä elämyksiä ja koulutamme alan menetelmien käyttöä. "
Outwars Bound Finland ry on Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä valtakunnallinen palvelujärjestö. Kansainvälinen Outward Bound- kattojärjestö on maailman vanhin ja laajimmin levinnyt kattojärjestö tarjoten toimintaa vuodesta 1941 lähtien, ja nykyään järjestöön kuuluu 80 koulua ja keskusta yli 30 maassa.
Viikon yhtenä aiheena on ollut pohtia omaa luontosuhdetta.
Tein ajatuskartan siitä, miten itse koen ja opin seikkailukasvatuksen ja elämys pedagogiikan. Toiset pitävät ne erillään olevina mutta itse koen niiden menevän lomittain ja osin niitä ei voi edes erotella mutta tämä on oma mielipiteeni asiasta ja näin sen näen. Toisiakin vaihtoehtoja saattaa ja varmasti on.
Vko 15 Aloitimme viikon luokassamme taimikasvatuksella ja toivotaan että kylvöksistä kasvaisi hyvänlaatuisia taimia aikanaan ulos istutettavaksemme. Kylvökset tehtiin pienissä ryhmissä, jotka myös tekivät kylvölajikkeestaan muille oppilaille luokassa esitettävät esitelmät.
Halukkaat tekivät Iitsenäisen tutustumisen Villa Elfiikkiin. Villa Elfvik sijaitsee Laajalahden rannalla. Sillä on vaiheikas historia, jota en tässä lähde enempää kertomaan. Vuodesta 1981 lähtien se on kuullunut valtiolle valtiolle. Espoon kaupunki osti sen 1985, jolloin huvilan purkamiselta vältyttiin. Se kunnostettiin alkuperäistä tyyliä kunnioittaen ympäristövalistuskeskukseksi. Villa Elvikin luontotalo avattiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6.1992. Edellisenä syksynä siellä oli jo alkanut luonto koulutoiminta.
Luontotalo oli entuudestaan itselleni tuttu jo parilta aiemmalta käynniltä muutaman vuoden takaa.
Suomenlahtea suojelemaan - näyttelyyn tutustuin. Näyttelystä voit napata vinkkejä mitä sinä voit tehdä yhteisen meremme hyvinvoinnin eteen.
Villa Elvikin lintotorni
Kertaus on opintojen äiti, kaukoputken käytössäkin.
Mitäköhän se Sohvi kiikareillaan katselee?
Tuolla heinien seassa lymyili myös piisami, joka ei mitä ilmeisemmin halunnut tulla kuvatuksi mutta näin läheltä en aiemmin ollut piisami nähnyt joten, olihan sekin jotain 😀
Sitten olikin taas nähty aika monta lajia lintuja ja kotiin lähdön aika edessä. Oppaana meillä jälleen kerran oli Tringa ry:sta Aapo Salmela - kaunis kiitos hänelle luokkamme puolesta.
Ihmisen muokkaama kaupunki ympäristö houkuttelee lokkeja, välillä melkein riesaksi asti.
Tässä kävin itselleni mieleenpainuvimmat aiheet menneistä viikoista. Loppu yhteenvetona todettakoon että paljon olen eri lintuja nähnyt ja kuullut mutta mieleenpainuvimpana jäi lintu, jolla porkkana nokka ja oranssit jalat eli meriharakka. Vielä on matkaa lintulistan lintujen tunnistamiseen. Hitaasti hyvä tulee vai tuleeko? Kuvasta tunnistus jotenkin vielä osin toimii mutta lintujen äänten tunnistaminen livetilanteessa, on epätoivoisen kaottista. En kuitenkaan, vielä ole epätoivoon vaipumassa joten toivotaan, toivotaan 🎶🎵
On ollut ilo huomata monesti, että kuinka laaja on meidän opintojen tietomäärä ja millään ei pysty omaksumaan kaikkea tietoa, ainakaan itse tässä iässä mutta nyt, jo olen saanut laajalti teoriatietoa, jota koko ajan käytännössä sovellamme ja opimme lisää.
