Asiakaspalvelua ja ympäristökasvatusta Vko 16-20

Taas oli edessä uusi KOS-jakso opinnoissa. Sen suorituspaikaksi olin valinnut LHLY ry / Forssan luontomuseon. Näytön suorittamistapana oli jatkuva näyttö, jonka tueksi pidin oppimispäiväkirjaa. Seuraavassa on otteita oppimispäiväkirjastani ja mietteitä sekä ajatuksia mitä tuo jakso minulle toi ja opetti. 

LOUNAIS-HÄMEEN LUONNONSUOJELUYHDISTYS JA LUONNONMUSEO

Historiaa

Yhdistyksen ja museon historia kietoutuvat tiiviisti yhteen Torild Brandenin kanssa. Ilman yhdistyksen taustavoimina toimineita henkilöitä ei olisi yhdistystä tai museotoimintaa. Torild Brandenin (1.8.1904-1.5.1992) merkitys Lounais-Hämeen luonnolle on kiistaton. Hänen tutkimuksensa lisäsivät luonnontuntemusta ja lajien seurantaa alueella. Hän edisti huomattavasti luonnonsuojelun kehittymistä yksityismailla Suomessa. Branden oli klassisen luonnonsuojelun kannattaja, joka ei innostunut uusista virtauksista tai kompromisseista, sillä hänen mukaansa ne johtivat aina luonnon tappioon. "Luonto ei siedä peukalointia eikä hyödyntämistä. Jos toimii luontoa vastaan, se iskee takaisin".

• Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistys ry:n ensiaskeleet otettiin jo vuonna 1951.
• Yhdistys itsenäistyi vuonna 1956 professori Torild Brandenin johdolla Lounais-Hämeen luonnonsuojeluyhdistykseksi. Siihen aikaan yhdistys oli ensimmäinen maamme paikallinen luonnonsuojeluyhdistys. 
• Vuonna 1968 suuret määrät ahkeran tutkimustyön tuloksena saaduista aineistoista päätettiin avata yleisölle. Forssan luonnonhistoriallinen museo oli syntynyt. 
• Luonnonsuojeluyhdistyksen työ vaikutti siihen, että tänä päivänäkin Lounais-Hämeen alue erottuu muusta maasta tiheän ja hyvin hoidetun suojelu verkostonsa ansiosta. 
• Nykyisin yhdistyksen toiminta kattaa koko Lounais-Hämeen alueen. 
• Yhdistyksen kulmakivet: luonnonsuojelu, tutkimus ja ympäristökasvatus ja- valistus. 

Yhdistyksen toimintaa: Luonnonmuseon ylläpito, yhdistyksen vuosijulkaisu "Lounais-Hämeen luonto", järjestää erilaisia retkiä ja talkoita. Yhdistykseen voi liittyä kuka tahansa.

Mitä tein museossa

Aluksi perehdyin luontomuseon toimintaan ja käytännön asioihin esimerkiksi ovien avaus, valojen päälle laitto, museossa olevien tablettien päälle laitto ja museon toimintapoihin. 

• Kassa toiminnot, käteiskassa ja i zettle
• Museokortti ja museokauppa
• Koulutussopimuksen läpikäyntiä työpaikkaohjaajan kanssa
• Henkilöstöön tutustumista
• Museon aineistoihin ja eläimiin tutustumista
• Museon Suojassa näyttelyyn tutustumista

Museon dioraamojen (kolmiulotteinen maisemamalli tai asetelma, joka esittää historiallista tapahtumaa tai tilannetta luonnossa elävöittäen ja havainnollistaen asioita) läpikäymistä. Sen jälkeen oli vuorossa tulevia ohjauksiani varten suunnitella ohjauksille runko. Ohjausten rungon tein Suojassa näyttelyn aiheita läpikäyden.

• Kerroin historiaa Hämeen sudesta
• Mitä luonto on? Mitä koette metsäksi?
• Kerroin Lounais-Hämeen luontokohteista 
• Mitä on uhanalaisuus? Miksi ja mihin tarvitaan luontoa? Kerroin punaisesta kirjasta tietoa
• Ihminen ja ympäristö, Mitä ympäristössä tapahtuu tuotteiden valmistuksessa?
• Suojelutyö, mitä tavallinen ihminen voi tehdä suojellakseen luontoa? Lintujen ja perhosten laskeminen, rengastus
• Kestävä elämä, kerroin kulutus vaikutuksista
• Luontosuhde, kysyin mikä on oma suhteenne luontoon? Kerroin luonnon hyvinvointivaikutuksista, miksi kannattaa mennä luontoon, roskaton retkeily ja jokamiehen oikeudet 

Yhdistyksen ja museon historiaa

Yhden päivän vietin Railon kartanon talkoissa. Aluksi kiertelimme kartanoa sisältä ja kuulin kartanon historiaa. Vuonna 1942 Torild Branden peri viidesosan Urjalan Nuutajärven kartanosta. Tila oli nk. Railon ulkotila kooltaan 1250 hehtaaria, ja siellä sijaitsi 75 hehtaarin suuruinen Kivijärvi. Ensimmäinen Brandenin käytännön luonnonsuojelualue, jossa hän harjoitti toimiaan oli Kivijärven tila. Myöhemmin valmistui päärakennus ja navetta, talli ja väen asumuksia. Rakennukset rakennettiin metsän myynnistä saaduilla tuloilla. 

Torild Branden oli uranuurtajana muös ns. ekoviljelyn ja riistanhoidon alalla. Maanviljelyksen ohella kartanossa harjoitettiin mehiläis- ja puutarhanhoitoa. 

Raikossa oli kaadettu huomattavasti puita piha-alueelta, joita me raivasimme kasoihin sekä siistimme rannassa olevan rakennuksen sisältä roskalavalle tavaroita, jotka luokittelimme ei tarpeelliseksi. Järven rannasta ja vesirajajsta siivosimme tynnyreitä pois, miksi joku aikoinaan oli ne sinne heittänyt?? Tähän erittäin ärsyttävän luonnon turmelemiseen törmään, mitä erikoisemmissa paikoissa. Se, hämmästyttää ja kummastuttaa "pientä" opiskelijaa sekä raivostuttaa! 

Tulevien leiriläisten asuntoa siivosimme yläkerrasta turhasta roinasta sekä osan päivästä pääsin repimään pinkopahvia pois upeiden hirsiseinien päältä. Paljon näin vanhaa esineistöä, joista osalle keksin nimen ja käyttötarkoituksen mutta osa jäi epäselväksi mihin on esinettä käytetty.

Vilma Lehtovaara,  työpaikkaohjaajani 

Museon takahuoneessa tapahtuu esillä olevien lintujen puhdistustoimenpiteitä 

Pääsin näkemään päivän Eerikkilän urheilu- ja luontokeskuksen eräoppaiden opiskelua. Eräoppaat tulivat suorittamaan lintutenttiä. Lintutentti koostui lintujen tunnistus osiosta, johon oli kerätty täytettyjä lintuja museon kokoelmista ja ääninäyte osio. Oli kiva vaihtaa kuulumisia eräopaiden kanssa ja tutustua näin heidän opintoihinsa.

Tässä oli vain pieni osio siitä kaikesta, mitä työssä oppimisen viikkoihin sisältyi. Kaiken kaikkiaan sain taas sitä, mitä olin lähtenyt hakemaan eli kokemusta aidoissa tilanteissa erilaisten asiakasryhmien ohjaamisesta ja kohtaamisesta. Sain varmuutta omaan toimintaani ja positiivista sekä rakentavaa palautetta, miten eri ohjaustilanteissa on hyvä toimia. Viikkojen aikana  kehitin omaa ohjaamistani mutta aina lähdin suunnittelemaan ohjauksen asiakasryhmän mukaan. Ryhmiä oli esikoululaisia, koululaisia ja aikuisia maahanmuuttotaustaisia joten monipuolisesti sain harjoitusta. Itse suunnittelin itsenäisesti heidän ohjaukset, aina työpaikkaohjaajalle ensiksi esitin suunnitelmani. Luontomuseon asiakasmäärä ajankohtana oli pienellä paikkakunnalla pieni mutta pääsin hyvin näkemään luontomuseon toiminnat ja tutustuin alan eri toimijoihin.  

Käytiin vierailulla viereisessä Forssan museossa. Forssan museon perusnäyttely kertoo Forssan tehdas paikkakunnan tarinan ja seudun ihmisten vaiheista ennen ja nyt. Näyttely sijaitsee vuonna 1849 rakennetussa puuvillamakasiinissa. 

Yksi asiakasryhmäni, joille minulla oli ohjausta koostui maahanmuuttotaustaisista henkilöistä. Heille suunnittelin kuvakortit, joiden avulla kerroin jokamiehen oikeuksista. Heidän ryhmän vetäjältään sain heti positiivista palautetta "teitkö ihan heitä varten nämä kuvakortit, saako näitä käyttöön uudelleen". Kerroin, että kortit jäävät luontomuseoon, josta niitä voi tiedustella. Oli hyvä havaita, että kuinka pienillä asioilla ja helpolla tavalla pystyy asioita havainnollistamaan vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään ja samalla maahanmuuttajat saavat oppia tavoistamme ja kielestämme.

Kirjoja, joita luin harjoittelun tueksi sekä opiskellakseni tulevaa lintutenttiämme varten. 

Kiitos mikäli luit ja kuljit työharjoitteluni matkassa mukana 😃😍 Nyt olen kesälomalla joten on enemmän aikaa paneutua blogiin. Paljon on kirjoitettava keväästä mutta samalla tulee kerrattua asioita ja itsekin pääsen muistelemaan mitä kaikkea ollaan tehty ja nähty. Lisäksi seuraamalla blogiani saat hyödyllistä tietoa eri retkikohteista koska vapaa-ajastani aika ison osan retkeilen eri kohteissa.

Aurinkoista kesää toivottelen kesälaitumilta 🤗