Lajituntemus vuorossa oli tällä viikolla perhoset ja hyönteiset. Olipa aiheena mikä tahansa eläinlaji, niin tietoa on valtavasti. Sen omaksuminen vie aikaa ja osaa sivutaan aika suppeasti kun koulutuksessamme pääpaino on kasveilla ja linnuilla mutta aina sitä on kiva oppia uutta ja kertaantuu peruskoulussa opittuja asioita.
- lajimäärältään suurin luokka
- tunnetaan yli miljoona lajia, ja ne kattavat yli puolet kaikista tunnetuista eliölajeista
- Suomesta on tavattu noin 21 000 hyönteislajia (v. 2007 mennessä)
- tunnetuimpia hyönteisryhmiä ovat: perhoset, sudenkorennot, kovakuoriaiset, kärpäset, pistiäiset (mm. mehiläiset ja muurahaiset)
- hyönteisten haitat: levittävät tauteja (malaria, borrelioosi), tuholaishyönteiset (jauhokoisa, lude, koit, tupajumi), pistot ja puremat, allergiat, maisematuhot, satotuhot, loiset (lapamato, kohomato, täi) rakenteiden tuhoaminen, pelko, ärsytys, ininä
- hyönteisten hyödyt (ihmisen kannalta): hunaja, silkki, pölytys, ihmisten ravinto, maanparannus, hajottajana (ruhot), lahottaminen (puut), haavojen puhdistaminen, haavojen sulkeminen (muurahaiset), syötit (kalastus), ylläpitää ekosysteemin tasapainoa ravintoketjun osana, tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta, elintarvikeväri (punainen), mahdollisesti terveysvaikutteista ravintoa, kauneus / estetiikka ja hyönteisten avulla saadaan paljon tietoa ekosysteemist
Hyönteiskato
Viime aikoina olemme saaneet mediasta lukea hyönteiskadosta. Tutkimus: Nykyisellä vauhdilla hyönteiset ja perhoset katoavat maailmasta sadassa vuodessa. "Vaikutukset ihmiseen ovat lievästi ilmaistuna katastrofi" Onneksi tämä oli väärin uutisoitua tietoa! (https://yle.fi/uutiset/3-10640483)
Maailman hyönteiset eivät ole katoamassa seuraavan sadan vuoden aikana! (https://suomenluonto.fi/maailman-hyonteiset-eivat-ole-katoamassa-seuraavan-sadan-vuoden-aikana/
Viikon toinen mielenkiintoinen aihealue oli tähdet ja kuun liikkeet. Tutustuttiin Tähtitieteellisen yhdistyksen sivuihin ja kerrattiin tähtitaivaan asioita mm. planeetat ja ilmakehän ilmiöitä. Opeteltiin tähtikartan käyttämistä ja tehtiin tähtibongarin opas omaan käyttöön.
Kouluviikon päätteeksi kävimme talviretken varustelistat läpi. Jokaisella oli oma henkilökohtainen ruokalistansa retken ajaksi sekä turvallisuussuunnitelma.
Tässä vielä kertauksena oleellisimpia asioita talvi retkeilyä suunnitellessa:
- miten majoitut ja missä (teltta, laavu, autiotupa / varaustupa, lumiluola, lumikammi, lumikuoppa
- millä liikut retkellä (sukset, lumikengät, jalan, ahkio)
- montako päivää retki kestää
- sää
- varustelista
- ruokalista
- miten valmistat ruoan, millä ja missä (nuotio, trangia, retkikeitin ym)
- mistä vettä? (lumesta sulatus, joki / järvi lähellä?)
- kaiken mitä joudut kantaan olisi oltava mahd. kevyttä
Kylmissä olo tiloissa kehon lämpötilan pysyminen tasaisena vaatii paljon energiaa + rasitus
Talvi Vaellus 3500 - 4000 kcal, pitkä hiihtovaellus keskitalvella 4000 - 5000 kcal
Ensi viikolla on sitten odotettu talviretki Evolle. Näihin tunnelmiin on hyvä päättää tällä kertaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti